Unelmien poikamiestyttö

Treffit oli sovittu edellisellä viikolla siten, että poikaystäväkandidaatit antoivat vastauksensa treffikutsuun ulvomalla pihamaallaan kuono kohti meidän pihaamme. Kolmesta poikaystävä kandidaatista kaksi valittiin treenitreffeille ja yksi pääsi treenien jälkeen viettämään laatuaikaa unelmien poikamiestyttömme kanssa. Remulla oli kunnia tulla valituksi Nannan mielitietyksi tällä kertaa. Tästä klikkaamalla pääset tutustumaan Remuun. Kyyhkyläisten treffiohjelmaan kuului Karvanaama-elokuvan katsomista ja tietenkin parasta koiranliikuntaa eli painia:) Nanna olikin illalla sitten ihan poikki.

Halloween hämppikset

Aamun sarastaessa metsästä paljastui valtavia hämähäkkejä ja seittejä.. Pelottavaa on se, että nämä samat kahdeksanjalkaiset otukset ovat metsässä silloinkin, kun aurinko ei seittejä valaise. Se tunne, kun saat metsässä kävellesäsi seitin naamaasi, tuntuu näiden kuvien jälkeen entistä iljettävämmältä.

Muistoja loppukesän mökkireissulta

Taisi olla elokuun puolta, kun käytiin Lokalahden mökillä viettämässä mukava viikonloppu. Kauniina lauantai päivänä tehtiin veneretki tuntemattomiin saariin, missä nähtiin hienoja maisemia ja eläimiä. Paljon muuttolintuja oli siihen aikaan liikenteessä ja nähtiin isoja hanhi- ja sorsaparvia. Vaikka kaksihaaraisen kielen omaavia kavereita tuli vastaan useampikin, Nanna onneksi säästyi käärmeen puremilta. Jännitystä ei puuttunut senkään reissusta, kun se löysi kotka pusikosta ja pelotti sen liikkeelle ja taisi se käydä peurajahdissakin välillä, kun oli tovin aikaa erossa porukasta...

Matkalla...

Saareen päästyämme Nannan nokka osoitti kohti pusikkoa...

Sinne siis, sieltä voi löytyä vaikka mitä..!

Kuten vaikka käärme..! Näitä nähtiin kolme, tämä veijari oli niistä pienin.

Kiipesimme saaren korkeimmalle kohdalle

Kukkulankuningatar kallioiden vaahtosuu eli Amore

Ja laskeuduttiin alas laaksoon. Rannasta löytyi pieni korsu..

Saaressa oli myös jonkinlainen kivistä tehty passipaikka ja merimerkki.

Evästauolla

Rannassa oli sadoittain meduusoja

Tietenkin myös Nanna lutrasi samoissa vesissä, ei paljon näyttänyt meduusat haittavan...

Pirunpelto löytyi toisesta saaresta

Illalla Nanna ja Nalle vetivät lonkkaa. Nanna keräsi voimia aamua varten...

Viideltä ylös ja sorsia kyttäämään...

Siinäpä se viikonloppu meni ja sitten oli aika lähteä takaisin kotiin.

Pöytäkoristeita

Viikonloppuna innostuin leikkimään sukuloimassa ollessani kaapeista löytyvillä sisustustarvikkeilla ja pihassa kukkivilla syysruusuilla. Kaiveltiin kaikenlaisia kippoja ja lasirouhetta esiin ja saatiin aikaan hienot pöytäkoristeet.

Luuvarkaita!

Nanna oli saanut hirviporukalta lahjaksi ison monta kiloa painavan lihaisan hirven luun. Ylpeänä se kanniskeli sitä ympäriinsä ja ahnaudella aina iltapimeään asti se sitä ulkona järsi. Illalla, kun käskin Nannan sisälle se jäi ulko-oven eteen ruikuttamaan, että tahtoo luun luo. Kerroin, että vasta aamulla valoisaan aikaan jatkuu seuraavan kerran luuhommat. Sitten se paineli mököttämään omaan petiinsä.

Aamulla Nanna rynni ovelle ja ajattelin, että no menkööt nyt sitten syömään luutaan ulos ja avasin oven. Nanna roikaisi portaat yhdellä loikalla alas ja kurvasi pihaan koppinsa eteen mihin luu oli jäänyt ja....

Piha oli tyhjä! Ei luuta missään! Nanna alkoi nuuskimaan paikkoja ja katsoin kummissani ikkunasta, mitä siellä oikein tapahtuu..

Sitten Nanna sai käryn nenäänsä ja alkoi tuijottaa kohti pihan reunalla olevaa niittyä..

Jäljet johtivat suoraan sinne! Joku oli varastanut luun yöllä, sen täytyi olla kettu! Tässä vaiheessa tajusin itsekin, että luu ei ole pihassa, koska Nanna jäljesti kuono kiinni maassa pihasta pois päin. Sain huudettua sen takaisin sisään, mutta kyllä sieltä tuli loukkaantunut koira. Nanna tuijotti minua ja paineli taas petiinsä murjottamaan. Aivan kuin se olisi sanonut minulle, että jos olisit antanut minun jäädä eilen ulos syömään luuta ja vartioimaan sitä, kettu ei olisi saanut sitä itselleen. Onneksi siankorvalla saatiin jonkinnäköistä lohdutusta aikaan:) Ja ketulla kävi kyllä munkki, kun sai itselleen niin ison saaliin:D

Geenimanipulaatiotako?

Nostinpa porkkanat maasta. Kyllä minua nauratti, kun niitä nostelin, kun siellä oli tavallisten porkkanoiden lisäksi mitä hullunkurisempia mutaatioita. Liekö johtunut siitä, että unohdin harvennuksen tai siitä, että lannoitetta lurahti keväällä vähän liikaa. Ehkä joka kahdeskymmenes porkkana oli varsinainen kummajainen. Kuvassa on hauskimmat venkurat ja alareunassa siis ihan normiporkkana, joita sain muovikassillisen kerättyä sellaiselta 70x70 cm alueelta. Itämisprosentti siemenissä oli siis ihan huippuluokkaa! Ja makeita ovat nuo porkkanat:)

Rakkaalla lapsella on monta lelua

Nannan vanhin hengissä oleva pehmolelu Tikru. Tikru on aika lailla suolistettu:D
Uudet lelut ovat vielä paremmassa kuosissa: vinkuva vyötiäinen ja unilelu nalle.

Hoivaviettiä pehmolelujen suuntaan ei toistaiseksi ole ollut havaittavissa. "Uninallesta" otettu kuva onkin lavastusta, koska Nanna oli sitä mieltä, että otetaan Nallelta nirri pois eikä nukuta yhtään:D Sain kuitenkin tehtyä diilin, että voidaan retuuttaa nallea vasta sen jälkeen kun unikuva on otettu:D

Sykebodyssa hiki virtaa!

Sykebodyssa tunti aloitetaan kahden kappaleen mittaisella lämmittelyllä, jonka jälkeen aloitetaan varsinainen jumppa, joka koostuu kahdesta erilaisesta patterista. Yksi patteri sisältää 5 kappaletta: ensimmäinen sisältää liikkuvan osuuden, toinen sykkeennoston ja viimeiset kolme ovat erilaisia lihaskuntoliikkeitä. Pääpaino on suurissa lihaksissa. Toinen patteri on liikkeiltään erilainen, mutta noudattelee muutoin samanlaista kaavaa. Lopuksi venytellään kahden kappaleen ajan. Sykebodyssa käytetään usein apuna painoja tai kuminauhoja. Nautin jumpan pitämisestä erittäin paljon ja yritän aina tsempata jumppareitakin hyvää suoritukseen:)

Nannalle AVO3 nomesta!

Nannan treenivuosikin sai arvoisensa päätöksen, kun napattiin nomekokeista tulos AVO3. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Tästä pääset koearvosteluun

Kuvassa ylpeä ohjaaja ja topdog Nanna:)