Mehevä mustikkatiikerikakku

Koska tämä oli mukaelma kahdesta eri reseptistä muokattuna omaan makuun sopivaksi voidaan kai melkein puhua jo omasta reseptistä..? Siitä tuli niin hyvä, että täytyy tulla tänne hifistelemään :D Kuivakakusta tuskin voidaan puhua samana päivänä, koska kakku oli niin mehevä!

Mehevä mustikkatikru

200g flora culinessea

2,5 dl sokeria

3 munaa

3 1/4 dl vehnäjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

2 dl jäisiä mustikoita

2 rkl sokeria

Kuorrute:

tomusokeria

muutama mustikka

vettä

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää siivilän läpi taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Soseuta sokeri ja mustikat tehosekoittimella ja lisää joukkoon vajaa puolet taikinasta ja sekoita. Levitä ruusun muotoiseen silikonivuokaan ensin vaaleaa taikinaa sitten tummaa ja lopuksi vaaleaa. "Pistele" taikinaa haarukalla, jotta saat raitoja kakkuun. Paista 150 asteessa 50min-1h uunista riippuen. Yleensä kakku paistetaan 175 asteessa, mutta silikonivuokaa käytettäessä voidaan käyttää matalampia lämpötiloja. Kakku on kypsä, kun kokeilet tikulla kakun keskustaa eikä tikkuun jää taikinaa kiinni. Kumoa kakku vasta jäähtyneenä. Koristele kakku tomusokerikuorrutteella, jonka voit värjätä muutamalla survotulla mustikalla. Loppusilauksen saat sihtaamalla lopuksi tomusokeria päälle.

Kukkasiementen istutus

Oli kaunis ja lämmin päivä. Niinpä rohkaistuin istuttamaan kukkasiemenet maahan. Vanhaan penkkiin, kahteen ruukkuun ja yhteen uuteen penkkiin kylvin pioniunikon, ruusunätkelmän sekä kesäkukkasekoitus siemeniä. Nyt toivotaan vaan, että ne ehtivät alkaa kukkia kesäkuun loppuun mennessä... Ja krookukset sen kuin kukkii. Ensimmäiset perhosetkin jo liihottelivat pihassa. Nannaa on trimmattu ja kynityltä näyttää, mutta kauneuden takia täytyy kai kärsiä..?

Likkojen lenkki ja jättiluu

Nanna ja minä juostiin kevään ensimmäinen kunnon lenkki, kun paineltiin 9km metsäautoteitä ympäri Kyläjärven aikaan 53min eli aika lailla tasan 10km/h tuntivauhtia. Nanna toimi vetojuhtana ekat 4,5km, jonka jälkeen vaihdettiin vetovuoroa ja minä juoksin loppumatkan edellä ja Nanna jolkotti perässä. Lenkki oli siitä mukava, että se sisälsi vain reilun kilometrin asfalttia ja muuten koko matka oli hiekkatietä.

M:n Lumian sportstracker mittasi ajan ja matkan sekä tietenkin kalorit. Lenkin jälkeen minä palkkasin itseni jäätelöllä ja Nanna sai jättiluun ja taidettiin silti jäädä kaloreista voitolle :) M kävi hakemassa savustetun naudan jättiluun Porin Barf-kaupasta. Biologian tuntemukseni mukaan luu voisi olla lehmän etujalka. Anatomia ei tosin ollut vahvin alueeni koulussakaan, joten en ole kyllä ihan varma :D Joka tapauksessa siinä on Nannalle hetkeksi tekemistä.